YLEISÖ KURATOI EMMAN SYKSYN MEDIATAIDEOHJELMAN | EMMA - Espoon modernin taiteen museo

EMMA - Espoon modernin taiteen museo

EMMA – Espoon modernin taiteen museo lukeutuu Suomen merkittävimpiin taidemuseoihin.

YLEISÖ KURATOI EMMAN SYKSYN MEDIATAIDEOHJELMAN

25.08.2017

HUONE: YLEISÖN KURATOIMIA MEDIATEOKSIA
25.8.2017 - 14.1.2018

HANNALEENA HEISKA, RIDESTAR, 2010 /
SANTERI TUORI, METSÄ (VEHMAS 1), 2009 /
SHIRIN NESHAT, POSSESSED, 2001

EMMA - Espoon modernin taiteen museo antoi yleisölle mahdollisuuden kuratoida uuden mediataidetilan Huoneen syksyn ohjelman. Kuratointiin saivat osallistua kaikki halukkaat äänestämällä EMMAn nettisivuilla suosikkiteostaan Saastamoisen säätiön taidekokoelmasta. EMMA kehittää jatkuvasti toimintansa vuorovaikutteisuutta ja etsii uusia tapoja yleisön huomioimiselle. Huoneen äänestyksen aktiivisuus ja yleisön kiinnostus näyttää että EMMAn linjausten mukaiselle avoimelle ja vastavuoroiselle museolle on tilausta.

Äänestyksen kolme suosituinta teosta, jotka esitetään Huoneessa 25.8.2017 - 14.1.2018 ovat:
Hannaleena Heiska, Ridestar, 2010 /
Santeri Tuori, Metsä (vehmas 1), 2009 /
Shirin Neshat, Possessed, 2001

Eniten ääniä sai Hannaleena Heiskan Ridestar -teos. Teos sai muun muassa seuraavat kommentit: ”Hevonen on älykäs, tunteikas ja aistikas olento. Olisi kiinnostavaa nähdä, miten taiteilija kuvaa suuria tunteita sen kautta.” ja ”Vaikuttaa kuvauksen perusteella kauniilta teokselta, haluaisin kokea sen.”

Taiteilija Hannaleena Heiska kommentoi teoksen taustoja:
”Ridestar on ensimmäinen julkisesti esittämäni videoteos ja se sai ensi-iltansa yksityisnäyttelyssäni Helsingissä vuonna 2010, josta se hankittiin Saastamoisen säätiön kokoelmiin. Sen jälkeen sitä on esitetty lähinnä ulkomailla lukuisilla filmifestivaaleilla ja screeningeissä. Kaukaisimmillaan se on ollut esillä Tokiossa, Espace Louis Vuittonin galleriassa. Tuntuu hienolta, että se pääsee nyt esille EMMAan. Wee Gee -talon karu kauneus sopii hyvin Ridestarin melankoliseen tunnelmaan.”
Äänestyksessä oli mukana yhdeksän mediataideteoksen valikoima Saastamoisen säätiön kokoelmasta.

Teoksia oli voittaneiden lisäksi:
Lauri Astala, Transit, 2013, kesto 00:10:00.
Hannu Karjalainen, Towards an Architect, 2010, kesto 00:05:20.
William Kentridge, Other Faces, 2011, kesto 00:09:36.
Aarno Salosmaa, Adagio, 2002, kesto 00:07:00.
Pilvi Takala, Players, 2010, kesto 00:07:50.
Santeri Tuori, Metsä (vehmas 1), 2009, kesto 00:06:54.
Salla Tykkä, Lasso, 2000, kesto 00:03:48.

Teokset ovat koettavissa Huoneeessa, joka on immersiivisellä äänimaailmalla ja 4K-projisoinnilla varustettu korkealaatuinen mediatila Saastamoisen säätiön kokoelmateoksille.

Lehdistökuvat: https://kuvat.emma.museum/kuvat/Lehdistokuvat-Press/Yleis%C3%B6n+kuratoi...
Salasana: emmamuseum

Liite: Teosesittelyt

Lisätietoa:
Henna Paunu, intendentti, EMMA
henna.paunu@emma.museum, +358 43 824 6354

EMMA - Espoon modernin taiteen museo lukeutuu Suomen keskeisimpiin taidemuseoihin. Espoon Tapiolassa sijaitsevan EMMAn kokoelma- ja näyttelytoiminta profiloituu kotimaiseen ja kansainväliseen modernismiin, nykytaiteeseen sekä designiin. Arkkitehtonisesti vaikuttavassa professori Aarno Ruusuvuoren suunnittelemassa WeeGee-talossa sijaitsevat EMMAn näyttelytilat ovat pinta-alaltaan Suomen suurimmat. Puhdaslinjainen moderni arkkitehtuuri tukee EMMAn, Saastamoisen säätiön ja Tapio Wirkkala Rut Bryk säätiön kokoelmien sekä vaihtuvien näyttelyiden kokemuksellista esittämistä.

TEOSESITTELYT
HANNALEENA HEISKA, RIDESTAR, 2010, KESTO 00:03:12.

Hannaleena Heiskan (s.1973) teoksen pääosassa on hevonen. Musiikki ja liikkuva kuva yhdessä luovat maalauksellisen ja tunteita herättävän muotokuvan hevosesta. Teos käsittelee epätoivoista rakkautta, suuria tunteita ja eskapismia eli pakoa todellisuudesta. Musiikkina soi JulesMassenetin Werther -oopperan aaria Ah! Non mi ridestar!
Hannaleena Heiska on kuvataiteilija, joka tekee maalauksia, piirustuksia, videoita ja installaatioita. Taiteilija on kiinnostunut ihmisyyden, olemassaolon ja todellisuuden pohtimisesta. Häntä inspiroi myös tuntematon: tietoisuutemme tasot, joita emme välttämättä havaitse. Teoksissaan Heiska sekoittaa todellisuutta ja fantasiaa. Eläimet ja eläimiin liittyvät aiheet ovat lähellä hänen sydäntään.

Heiskalle maalauksissa olennaista on liike, sisäinen jännite ja dynamiikka. Videoteosten tekemisen hän aloitti maalausten ohessa jo opiskeluaikoinaan Kuvataideakatemiassa. Videoissa hän pyrkii samaan kuin maalauksissakin: lähikuva kohteen pinnasta on kuin katsoisi siveltimenvetoja.

Hannaleena Heiska on osallistunut useisiin näyttelyihin Suomessa ja ulkomailla ja hänen videoteoksiaan on esitetty media- ja elokuvataiteen festivaaleilla Euroopassa. EMMAn kanssa hän on tehnyt yhteistyötä mm. Jälki -esityksen muodossa, joka oli tanssia, performanssia ja kuvataidetta yhdistävä esitys.

SANTERI TUORI, METSÄ (VEHMAS 1), 2009, KESTO 00:06:54.

Santeri Tuorin (s.1970) teoksessa taiteilija on luonut nykytaiteen keinoin ”maisemamaalauksen”, joka osoittautuu moniaistiseksi kuvaukseksi metsästä. Kuulo, näkö ja fyysisyys ovat mukana katsojan kokemuksessa, joten katsoja kuulee, näkee ja tuntee metsän. Teoksella on lumoava, meditatiivinen ja lähes hypnoottinen voima. Katsomistilanteessa läsnäolo ja kehollinen kokemus korostuvat.
Santeri Tuori on merkittävä suomalainen valokuva- ja videotaiteilija, joka työskentelee muotokuvan ja maiseman lajityyppien parissa nykytaiteen keinoin. Hän viittaa taidehistorian perinteeseen, mutta samalla kyseenalaistaa sitä. Useissa teoksissaan hän yhdistää pysähtynyttä ja liikkuvaa kuvaa ja käyttää niitä kerroksittain.

Tuori valitsee kohteen, jota kuvaa useita kertoja samasta paikasta. Joskus hän yhdistää kuvat toisiinsa editointiohjelmassa, mutta toisinaan hän projisoi videokuvaa valokuvan päälle. Lopputulos on hienovarainen, esteettinen ja tarkka. Tuorin videoteokset ovat moniaistisia ja intensiivisiä, joissa katsoja havaitsee liikkeen, muutoksen ja ajan kulun. Tuori luo teoksillaan tiloja, joissa katsoja on läsnä.
Santeri Tuori on osallistunut lukuisiin näyttelyihin niin Suomessa kuin ulkomailla ja hänen teoksiaan on useissa julkisissa ja yksityisissä taidekokoelmissa. EMMAssa nähtiin hänen näyttelynsä vuonna 2009.

SHIRIN NESHAT, POSSESSED, 2001, KESTO 00:09:30.

Shirin Neshatin (s.1957) teos kertoo naisesta, joka liikkuu iranilaisen kaupungin kujilla ilman huvia, chadoria, vaikka hänen pitäisi sitä islamilaisten lakien mukaan käyttää. Teoksessa kuvataan naisen henkilökohtaista kärsimystä, joka muuttuu joukossa julkiseksi ja poliittiseksi kaaokseksi, jossa yksilön alkuperäinen tunne kuitenkin unohtuu. Neshat käsittelee teoksissaan mm. yksilön vapauteen ja sosiaaliseen alistamiseen liittyviä kysymyksiä.

Shirin Neshat on iranilais-amerikkalainen taiteilija, joka kuvaa taideteoksissaan islamilaisen naisen elämää, naisen hunnun taakse kätkeytyvää maailmaa. Hänen teoksissaan kohtaavat mm. länsimaalaisuus ja islamilaisuus, feminiinisyys ja maskuliinisuus, yksilöllisyys ja yhteisöllisyys sekä perinne ja moderni.

Neshat kasvoi Iranissa, mutta muutti 1970-luvulla opiskelemaan Los Angelesiin. Hän matkusti seuraavan kerran Iraniin vasta 1990, kun maasta oli tullut vallankumouksen myötä islamilainen tasavalta. Vallankumous ja sen merkitys naisten elämään vaikutti Neshatin taiteeseen.

Neshat aloitti taiteellisen työskentelynsä mustavalkovalokuvilla, josta siirtyi 1990-luvun lopussa videoteoksiin. Samalla vuosikymmenellä hän vakiinnutti asemansa kansainvälisissä taidepiireissä: Hänen teoksiaan on esitetty useissa kansainvälisissä näyttelyissä ja biennaaleissa ja häntä on pidetty yhtenä 2000-luvun vahvoista videotaitelijoista.
Shirin Neshatin valokuvista ja videoista koostuva näyttely nähtiin EMMAn avajaisnäyttelynä vuonna 2006.