Vitriinin sisällä aika pysähtyy. Vai pysähtyykö? | EMMA - Espoon modernin taiteen museo

EMMA - Espoon modernin taiteen museo

EMMA – Espoon modernin taiteen museo lukeutuu Suomen merkittävimpiin taidemuseoihin.

Vitriinin sisällä aika pysähtyy. Vai pysähtyykö?

Juhani Harri "Nizzasta Bombayhin;Taj Mahalista Negrescoon", konservointi
Juhani Harri "Nizzasta Bombayhin;Taj Mahalista Negrescoon", konservointi
Juhani Harri "Nizzasta Bombayhin;Taj Mahalista Negrescoon", konservointi
Juhani Harri "Nizzasta Bombayhin;Taj Mahalista Negrescoon", konservointi
Juhani Harri "Nizzasta Bombayhin;Taj Mahalista Negrescoon", konservointi
Juhani Harri "Nizzasta Bombayhin;Taj Mahalista Negrescoon", konservointi
Juhani Harri "Nizzasta Bombayhin;Taj Mahalista Negrescoon", konservointi
Juhani Harri "Nizzasta Bombayhin;Taj Mahalista Negrescoon", konservointi

Sain tilaisuuden sukeltaa lähemmin Juhani Harrin vitriiniteosten pienoismaailmaan, kun minut kutsuttiin apuun EMMAan tarkastamaan 17.3.2013 päättyneen Juhani Harrin näyttelyn teoksia. Useimmissa näyttelyissä konservaattori dokumentoi taideteosten kunnon ennen näyttelyä ja näyttelyn päättyessä. Näin saadaan selville, mikäli teokset ovat vaurioituneet tai niiden kunto on heikentynyt näyttelyn aikana.Juhani Harrin elämäntyötä esitelleessä näyttelyssä Maailma matkalaukussa – Juhani Harrin esinekoosteita oli esillä noin 70 teosta eri vuosikymmeniltä. Näyttelyssä esillä olleet teokset olivat pääasiassa Saastamoisen säätiön taidekokoelmasta sekä Porin taidemuseon talletuskokoelmasta. Mukana oli myös muutamia lainoja yksityiskokoelmista.

”Suomen Daliksikin” kutsuttu Juhani Harri (1939-2003) oli kuvataiteilija, joka koosti teoksensa vanhoista hylätyistä ja löydetyistä esineistä. Mystiset esinesommitelmat, joissa aika näyttää pysähtyneen, hän asetteli usein lasilla suojattuihin vitriinilaatikoihin. Harri käytti esinekoosteissaan myös paljon erilaisia luonnonmateriaaleja, kuten täytettyjä lintuja, hiekkaa, simpukoita ja veden kuluttamia puupaloja.

Monimuotoiset ja herkät materiaalit asettavat haasteensa taideteosten kunnon seuraamiselle. Teokset on tutkittava hyvin tarkasti havaitakseen mahdollisesti syntyneet vauriot. Ajan kuivattamat luonnonmateriaalit kuten perhosen siivet, kuivuneet lehdet ja munankuoret ovat erittäin herkkiä vaurioitumaan pienestäkin tärähdyksestä. Lisäksi osa materiaaleista on liimattu tai hakattu nauloilla kiinni teoksen rakenteeseen. Kiinnitykset saattavat ajan myötä heikentyä ja irrota.

Juhani Harrin teosten materiaalien kuntoa ja haurastumista on haasteellista seurata, sillä esineet ovat olleet vanhoja ja kuluneita alunperinkin. Harri on myös itse muokannut esineitä ikääntyneemmän näköisiksi mm. polttamalla ja patinoimalla niitä. Näyttelytarkastuksissa huomattiin muutamien teosten kohdalla lähinnä pieniä muutoksia. Yhdessä teoksessa olevalta kovakuoriaiselta oli irronnut jalka, toisen teoksen hunajakennoon oli syntynyt lisää halkeamia ja joissakin vitriinin seinään liimattua hiekkaa oli varissut irti.

Pitkään kokoelmanäyttelyissä esillä ollut Saastamoisen säätiön teos ”Nizzasta Bombayhin; Taj Mahalista Negrescoon” alkoi kuitenkin olla niin huonokuntoinen, että se päätettiin tuoda konservointitilaan tutkittavaksi ja huollettavaksi. Teoksessa vanha pyörillä kulkeva lelunorsu on nostettu erilaisia tavaroita sisältävän avonaisen matkalaukun päälle.

Lelunorsun kunto oli tutkittava huolellisesti, koska sen turkista löytyi tuhohyönteisen kuoria ja jätöksiä. Myös matkalaukun tila oli vakava. Laukun kankainen sisäpinta oli osittain karvaisen homeen peitossa ja laukun metalliosat olivat pahoin ruostuneet. Aktiivinen ruoste oli syövyttänyt naulat ja saranat muodottomiksi. Lisäksi ruoste oli värjännyt ja syövyttänyt laukun kangasta ja vanhoja paperietikettejä.

Juhani Harrin teosten kanssa joudutaan punnitsemaan, mikä on taideteoksen luonteeseen kuuluvaa, luonnollista vanhenemista ja milloin teos on todella vaarassa tuhoutua. Konservaattori pyrkii aina säilyttämään teokset mahdollisimman alkuperäisinä, joten konservointitoimenpiteisiin ryhtymistä on harkittava tarkoin. Home ja tuhohyönteiset eivät kuitenkaan yleisesti ottaen kuulu museoon, koska ne hajottavat materiaalia nopeasti ja voivat myös levitä muihin esineisiin.

Tarkemman tutkimuksen tuloksena selvisi, että lelunorsussa olevat tuhohyönteisen jäljet eivät olleet tuoreita. Kuluneessa lelunorsussa oli luultavasti ollut tuholaisia jo ennen kuin Juhani Harri oli liittänyt sen osaksi taideteosta. Häiritsevimmät hyönteisen ulosteet puhdistettiin norsun turkista hellävaraisesti siveltimen ja imurin avulla. Puhdistettuna norsusta on helpompi havaita, jos eläviä hyönteisiä sen sisällä vielä olisi ja jätöksiä syntyisi lisää.

Matkalaukku on luultavasti ollut säilytyksessä jossakin kosteassa varastossa ennen kuin se on päätynyt taideteoksen osaksi. Laukun home ja ruoste siis osaltaan kuuluvat teokseen. Konservaattorin tehtävä on kuitenkin mahdollisuuksien mukaan pidentää taideteoksen elinikää. Aktiivinen ruoste ja homekasvusto saattavat nopeastikin haurastuttaa matkalaukun osia niin, että se ei pysy enää kasassa. Sen vuoksi matkalaukun homeinen vuorikangas päätettiin käsitellä liuottimella, joka tappaa homeitiöitä. Kaikkia itiöitä on mahdoton saada pois, mutta toimenpide hidastaa jonkin verran hajoamista ja näkyvä karvainen home saatiin näin pois.

Metalliosat, joissa oli kirkkaan oranssia aktiivista ruostetta, puhdistettiin mekaanisesti ja pintakäsiteltiin vahalla, joka suojaa pintaa jatkossa ruostumiselta. Toimenpide ei muuttanut teoksen ulkonäköä huomattavasti, mutta saattaa pelastaa sen puhki ruostumiselta.

Juhani Harrin taiteessa keskeisessä osassa ovat  luonnonvoimat:  meri, ilma, maa ja tuli, jotka ovat muokanneet materiaaleja. Vaikka esineet eivät museon valvotuissa lämpötila- ja kosteusolosuhteissa ole enää suoraan luonnonvoimien armoilla, materiaalien ikääntyminen ja haurastuminen ei ole pysähtynyt. Aikaa ei siis voi pysäyttää vitriinin sisälläkään. Ainakin nyt konservointikäsittelyn jälkeen ruosteisen matkalaukun päällä taiteileva sirkusnorsu voi ihastuttaa museokävijöitä vielä vuosikymmentenkin päästä.

Kaisa Kannus

 

Lue lisää: Mitä konservointi on?