Siinä hetkessä oli jotain maagista, kun taiteilija Jaume Plensan kongi 11.10.2006 täytti matalalla kuminallaan WeeGeen aulan hiljentäen satapäisen hälisevän yleisön kuuntelemaan EMMAn avajaispuheita. Sama tunnelma jatkui seuraavana päivänä, kun tasavallan presidentti Tarja Halonen käynnisti hätkähdyttävän valo- ja ääniteoksen julistaen koko näyttelykeskus WeeGeen avatuksi.
Avajaisjuhlallisuuksia edelsi niin museoissa kuin itse WeeGeelläkin vuosien suunnittelu- ja rakennustyö, joka tiivistyi kaikkien voimavarat äärimmilleen kiristäneeseen, hektiseen näyttelyrakennukseen.
Uuden ison taidemuseon avautuminen Suomessa ja WeeGeen poikkeuksellinen konsepti kerätä saman, arkkitehtonisesti mielenkiintoisen rakennuksen suojaan useita museoita oli tapaus joka ylitti uutiskynnyksen läpi valtakunnan. ”EMMA on museoiden kermaa”, uutisoi Kaleva ja Helsingin Sanomat omisti WeeGeelle kokonaisen aukeaman. Kolumnistit jaksoivat kuukausia muistuttaa kuopiolaisia siitä, miten he saattoivat päästää käsistään upean Saastamoisen kokoelman Espooseen.
Alkuaikojen kompastukset tuntuvat nyt hulluilta. Suurin osa saamistamme puheluista koski sitä, missä me olemme, miten meille pääsee. Joskus soittaja istui autossa WeeGeen pihalla, eikä silti löytänyt perille. Taksi saattoi kyyditä asiakkaansa palvelukoti Emmaan, joka sellainenkin on jossain päin Espoota. Taisimmepa me museotkin sisarellisesti toisiamme tuuppien etsiä omaa paikkaamme ja yhteistä säveltä.
Enää ei ole epäselvää, kuka, mitä ja missä olemme.
Viisi vuotta on kulunut äärimmäisen nopeasti. Nyt kun kukin museo on alun hullunmyllyn jälkeen ehtinyt vakiinnuttaa oman toimintansa, meillä kaikilla on enemmän energiaa tuottaa myös yhteisiä tapahtumia. Jouluviikonloppu ja taiteiden ilta ovat löytäneet paikkansa WeeGeen vuosikalenterista, kesäleirit pyörivät viime kesänä jo toistamiseen.
Viisivuotissynttäreiden kunniaksi meillä on ilo tarjota jotain ihan uutta, kulttuuria letkeään liikuntaan yhdistävä TaideMaraton, joka täyttää talon mielenkiintoisilla kokemuksilla.
Luulenpa, että maratonilla koetaan jälleen maagisia hetkiä.
Tervetuloa!
Georg Dolivo
kulttuurijohtaja
Espoo