Sadutus
EMMAn museo-opetuksen ydin on taiteen katsojan/kokijan kuunteleminen. EMMAssa museo-opetus ja sen keulakuvaksi muuttava taiteilijanukke tukee taiteiden välistä ajattelua ja virittää lasten myönteisiä taidekokemuksia. Taiteilijanukke auttaa taiteeseen liittyvissä kysymyksissä. Hän ohjaa lapsia löytämään itse vastaukset, sillä henkilökohtainen tulkinta teoksesta on aina tärkein ja paras.
Juhani Harri: Ballerina 1965
Sadutus on menetelmä, jossa syntyy uusi satu kertojan ja saduttajan välillä. Saduttaja kuuntelee ja kirjaa ylös sana sanalta, mitä lapsi tai ryhmä lapsia kertoo. Kertoja päättää, mistä hän aloittaa, mitä sanoo tai jättää sanomatta. Lopuksi satu luetaan yhdessä.
Sadutus arvostaa lasta ainutlaatuisena omine kokemuksineen ja näkemyksineen.
Käytämme sadutusta kaikissa työpajoissa, pajakutsuilla ja lasten opastuksilla.
Herkkäkuuloinen, toim. Nana Salin
Herkkäkuuloinen-kirja (Tammi 2006) esittelee sadun keinoin kymmenen taideteosta Saastamoisen säätiön taidekokoelmasta. Tässä kirjassa asiantuntija ei kerro taideteoksista ja niiden merkityksestä, sen tekevät päiväkoti-ikäiset lapset. Lasten tarinat ovat syntyneet saduttamalla, ja kirja on saanut nimensä taiteilija Outi Heiskasen samannimisestä kuivaneula- ja viivasyövytystekniikalla tehdystä työstä (2001).
Herkkäkuuloinen-teosta myydään WeeGee- ja EMMA Shopeissa. Sitä voi tiedustella myös kirjakaupoista sekä kirjastosta.
Usko tai älä, mutta täällä meidän maailmassamme asustaa muuan hyvin pieni ja herkkä otus. Se rakastaa hiljaisia ääniä. Se ei tykkää kovista äänistä. Sillä on hyvin herkät korvat.
(Ote lasten kertomasta sadusta Herkkäkuuloinen-taideteoksen äärellä.)
