Huhtikuu: Heikki Konttinen: Morsian 1983

Konttista kiinnostivat tarinat, ihmiselon pienet ja suuret tapahtumat - hääilo, kalajutut, tanssin pyörteet, elämän kohokohdat. Morsiamessa on uuden Tapiolan symbolina elämäniloa, uskoa tulevaisuuteen ja myös huumoria, joka Konttisen mukaan ylläpitää veistoksen henkeä, ”elämän tragediaa ja komediaa”. Konttisen käsissä suomalaisen naisen ja miehen ihannetyyppi on muuttunut tyylitellyksi ja maanläheiseksi. Veistoksessa on vahva rytmi ja tasapaino, materiaalin tuntu. ”Pronssi on pronssia eikä ihoa”, taiteilija sanoi.

 

Konttisella oli vankka Suomessa ja ulkomailla hankittu kuvanveistäjän koulutus. Hän on Suomen kuvanveiston vahva perinteen jatkaja, mutta samalla hänen työnsä kiinnittyy monin sitein maailman taiteen pitkään perintöön. Morsiamen pelkistetyissä, vahvoissa linjoissa näkyy Konttisen kiinnostus vanhaan, mm. assyrialaiseen ja egyptiläiseen sekä alkuperäiskulttuurien taiteeseen.

 

 

Morsiamen13-vuotinen historia pienoismallista yli kaksimetriseksi patsaaksi ei säästynyt julkisille veistoksille tyypillisistä tunnekuohuista ja kiistelyistä, jotka saivat koomisiakin piirteitä.

 

Vuonna 1972 Morsiamen pienoismalli oli sijoittunut toiseksi Tapiola 72 ry:n veistoskilpailussa - ensimmäisen sijan vei italialaisen Antonio da Cudanin Luominen avaruudessa. Suomen Kuvanveistäjäliitto asetti da Cudanin voiton ehdoksi sen, että myös suomalaissyntyiseltä taiteilijalta oli tilattava julkinen veistos. Toiseksi tulleen Konttisen luonnos jäi kuitenkin toteutumatta. Morsian tahdottiin 1976 ostaa muualle, mutta Konttinen halusi pitää sen Tapiolassa: olihan veistos, vaikkakin suullisesti, luvattu Tapiolaan. 1980-luvun alussa pitkään sairastellut Konttinen päätti kuitenkin ottaa riskin ja alkoi suurentaa ja valaa veistoksen omalla kustannuksellaan. Vaativassa ja raskaassa valussa hänellä oli apunaan kuvanveistäjäksi valmistunut poikansa Hannu.

 

Tapiontorille Morsian nousi 1985, kun Espoon kaupunki oli vihdoin lunastanut teoksen mutkikkaiden ja kärjistyneidenkin vaiheiden jälkeen. Morsianta oli moitittu mm. epäsiveelliseksi ja sovinistiseksi, ja sen paikkaa jouduttiin siirtämään alkuperäisistä suunnitelmista poiketen.