Maaliskuu: Ernst Mether-Borgström: Futura

Taidemaalarina ja graafikkona tunnettu Ernst Mether-Borgström alkoi tehdä 1960-luvulla myös abstrakteja veistoksia. Yksi hänen metalliteoksistaan, lähes yhdeksänmetrinen Futura seisoo Espoon keskuksen Virastopihalla. Futura on alun perinkantanut kaksoisnimeä Kambodza/Futura. Nimi juontuu vuodelta 1971, jolloin taiteilija teki Futuran pienoismallin ja Futura/Kambodza-nimisen, yli kaksimetrisen metallirakennelman. Kambodza-nimellä taiteilija otti kantaa USA:n Vietnamin politiikkaan. Kun Futura pystytetttin Espoon keskukseen 1985, nimeen jäi vain Futura. Aika oli silloin toinen.

 

Tulevaisuuden eli ”Futuran” -  paremman elämän ja tulevaisuuden rakentaminen - oli yksi Mether-Borgströmin taiteen tavoitteista. Hän oli kiinnostunut taiteen ja teknologian välisten suhteiden tutkimisesta ja pyrki julkisissa teoksissaan rakennetun miljöön ja kuvataiteen yhdistämiseen - taiteeseen, joka oli "rakentavaa ja antaa toivoa vastakohtana tämän ajan muuten repivälle hengelle…. Taiteen tulisi olla sielun arkkitehtuuria ja taiteilijan humanismin arkkitehti.”  1980-luvun alussa pystytetty monumentaalinen Futura kuvasti hyvin ajan optimistista ja luottavaista suhdetta tulevaisuuteen.

 

Mether-Borgström oli yksi Suomen ensimmäisistä pitkän linjan konstruktivisteista, jonka taiteessa rakenteellisuus, geometriset muodot ja ”ei-esittävyys” olivat keskeisiä vaatimuksia.

Futurassa ontaiteilijan semaforiksi kutsumia rakennelmia, pystysuoria tankoja ja päällekkäisiä värikkäitä, osin rei´tettyjä levyjä. Nimi semafora viittaa rautateiden siipiopastimiin ja saariston merimerkkeihin. Futuran metallisten kuvioelementtien voikin ajatella osoittavan eri suuntiin merkkien tai signaalien lailla.

 

Mether-Borgström käytti usein veistoksissaan toteemipaalun kuvaideaa, kuvaelementtien asettamista päällekkäin,  ja toteemiaihetta myös maalauksissaan. Futura onkin kuin moderni monitasoinen ja arvoituksellinen toteemipaalu.

 

Mether-Borgström muutti 1960-luvun alussa Tapiolaan Nallenpolun ateljeetaloon ja piti sitä työskentelytilanaan kuolemaansa saakka. Espoon kaupungin taidekokoelmassa on useita Mether-Borgströmin grafiikanlehtiä ja maalauksia, Espoon valtuustotalon istuntosalissa muun muassa hänen konstruktivistiset monumentaalimaalauksensa Rakoilu ja Eheytyminen (1979).