Mirva Saukkola: Niukkuuden eleganssi | EMMA - Espoon modernin taiteen museo

EMMA - Espoon modernin taiteen museo

EMMA – Espoon modernin taiteen museo lukeutuu Suomen merkittävimpiin taidemuseoihin.

Mirva Saukkola: Niukkuuden eleganssi

Teksti ja kuva: Mirva Saukkola

Pohjoismaiseen tyyliin ei koreilu kuulu. Sen sijaan se ottaa luulot pois linjakkuudellaan.

Kun puhutaan pohjoismaisesta muodista, sivuutetaan jakardikuvioitu silkki, arvokkaat sametit ja nunnien nypläämät, henkäyksenohuet Bayeux’n pitsit. Ne ylelliset kankaat, joita Lyonin ja Comon kutomoissa valmistettiin sekä joissa ranskalainen aristokratia ylvästeli ennen vallankumouksen ja giljotiinista valuneen veren tahraamaa aikaa, päätyivät hädin tuskin Tukholman hoviin. Muualla Pohjolassa niihin ei ollut varaa eikä tarvetta. Karkea pellavapalttina ja paksu villa palvelivat meidän olosuhteissamme paremmin.

Ehkä juuri siksi teollinen vallankumous ja sarjatuotantona valmistetut vaatteet istuivat niin hyvin pohjoismaiseen ajatteluun. 1800-luvulla tehtaat käynnistyivät, mutta vasta toisen maailmansodan jälkeen niiden johto pyrki luomaan tasa-arvoista muotia kaikille. Oli kyse sitten Marimekon vahvoista, suomalaiskansallisista kuosikankaista tai ruotsalaisista,1960-luvun Gul och Blå -farkuista, pohjoismainen muotisuunnittelu pyrki samaan kuin ajan sosiaalidemokraattinen politiikka: tasavertaisuuteen ja käytännönläheisyyteen.

1980-luvun hullut vuodet heittivät varsinkin suomalaiset sivuun muotibisneksen ytimestä. Vaikka Vateva-messut näyttäytyivät silloin valtaisana instituutiona, moni yritys tuudittautui idänkaupan turviin. Tai sitten heittäydyttiin hullunrohkeisiin riskeihin, kuten Seppälä, joka avasi liikkeen maanisen kalliilla Manhattanilla. Kun kommunismi kaatui ja valuuttakurssit romahtivat, meni myös moni kotimainen tekstiilialan yritys nurin ja jätti lukuisia kädentaitojen osaajia joutilaiksi.

Ruotsissa oltiin markkinointimielessä kauaskatseisempia ja niinpä nykyäänkin Suomessa usein ihaillaan naapurin menestyneitä massatuotantotarinoita, esimerkiksi H&M:ää. Kokonaan kehitysmaihin ulkoistetussa tuotannossa on kuitenkin omat riskinsä, kuten moni jättiläinen on saanut kokea. Pienet ja keskisuuret yritykset, jotka keskittävät tuotantonsa Eurooppaan, edustavat ehkä enemmän tulevaisuuden vastuullista kulutusta. Samoin niiden ajaton ja pelkistetty tyyli kestää sesongista toiseen aikakautena, jona ekosysteemi enää hädin tuskin kestää kertakäyttökulutusta.

Kirjoittaja on filosofian tohtori ja muodin asiantuntija.


Kotimainen Samuji satsaa ajattomaan toimivuuteen.

Seuraava blogikirjoitus
Liisa Jokinen: Katutyyli – parasta katutaidetta
Lue lisää näyttelystä.